Opetusteknologian käytön ja kehityksen suurin haaste
Teknologian käyttö opetuksen tukena tekee edelleen tuloaan Suomen oppilaitoksiin. Sitä se on tehnyt jo 70-luvulta alkaen. Lähes kaikki asiasta kiinnostuneet ovat lukeneet vanhoja artikkeleita, joissa on ennustettu tietotekniikan tuovan täysin uusia tapoja oppia. Osin ennustukset ovat toteutuneet mutta opetusteknologia tai sen käyttö ei ole millään tasolla vieläkään lunastanut sille asetettuja odotuksia. Miksi ei ole?
Liikaa kiirettä ja liikaa intoa
Opetusteknologian käyttö ei ole tekninen haaste. Kyllä, luit oikein. Opetuksen tukena käytettävä teknologia ei ole vaikeaa tai haastavaa opetella, jos tiedetään mitä pitäisi opetella ja tunnetaan ympäristö, sekä sen mahdollisuudet. Tilanne on sama kuin opettelisi ajamaan autolla. Ei autolla ajaminen itsessään ole vaikeaa mutta liikennesäännöt ja liikenteen toimintakulttuuri aiheuttaa monelle haasteita oppimisessa. Ennen kuin sinut päästetään yksin ajamaan liikenteeseen varmistetaan, että sinä osaat ajaa liikenteessä yhteisten pelisääntöjen mukaan ja ymmärrät liikenteen toimintakulttuurin. Opetusteknologian suhteen tilanne on tavallaan sama. Ei teknologia itsessään ole haaste vaan sen käyttö luontevana osana opetusta yhteisten sääntöjen mukaan osana toimintakulttuuria.
Suomen opetusteknologia on kehittynyt melko pitkälle hankkeiden ja opetuksen ammattilaisten omistautumisella. Se on osaksi aiheuttanut sen, että opetusteknologiaa on yritetty tuoda laajasti käyttöön liian kapealla teknologian osalla ilman, että toimintakulttuuri on rakentunut tukemaan sen soveltamista.
Tietotekniikka ja sen soveltaminen sekä kehittyminen perustuu suunnitelmallisuudelle
Tietotekniikka on perusluonteeltaan tylsää ja se pitää tuoda kentän käyttöön äärimmäisen hyvin suunniteltuna sekä toimivana. Nyt olemme toimineet päinvastoin. Olemme tuoneet laajasti opettajien käyttöön teknologiaa joka on toiminnaltaan epävarmaa eikä opettajille ole koulutettu ensin ympäristöä vaan annettu yksittäisten teknologioiden tekninen käyttökoulutus. Jostain kumman syystä opetusteknologia on asemoitu niin, että se tuottaa elämyksiä ja jokainen teknologia jollakin tapaa mullistaa opetuksen. Ollaan haettu ihan liikaa “vau vau” kokemuksia.
Toimivan teknologian peruslähtökohta on aina suunniteltu ympäristö. Suunnitelma siitä mitä laitteita käytetään, mitä ohjelmistoja käytetään, miksi käytetään, miten käytetään, mitä hyötyjä siitä saadaan, miten verkot rakentuvat ja satoja muita asioita joita tulee määritellä. Jos näitä määrittelyjä ei tehdä huolellisesti niin ympäristö ei tule toimimaan tai ainakaan sitä ei osata soveltaa. Eikä pelkkä määrittely riitä vaan se tulee dokumentoida ja lisäksi suunniteltu ympäristö tulee kouluttaa opetushenkilöstölle. Kertoa säännöt, mahdollisuudet ja pelisäännöt eli luoda selkeä toimintaympäristö. Vasta kun koko opetushenkilöstö ja oppilaat ymmärtävät ympäristön voidaan alkaa opettamaan eri ympäristön osien, eli vaikkapa yksittäisen ohjelman käyttö. Sitä ennen se jää vain yksittäiseksi osaksi koska soveltaminen syntyy vasta koko ympäristön ymmärtämisen kautta. Ihan sama asia kuin autolla ajamisen kanssa.
Yksinkertainen testi kertoo totuuden
Moni teistä nyt varmasti ajattelee, että meidän opetusympäristö on ainakin ajateltu ja suunniteltu hyvin. Se on varmasti totta mutta yksi kysymys kertoo paljon, vastaa siihen rehellisesti ja ilman asenteita.
Onko opettajille toimitettu ympäristön käytöllinen kuvaus?
Eli kuvaus siitä mitä mitä ohjelmistoja ja laitteita opettajan tulisi osata käyttää ja mitä hyötyä sekä toiminteita osat edustavat. Tämä kuvaus tulisi mahtua yhdelle kalvolle. Jos päädyit siihen päätelmään, että ei ole toimitettu niin haluan esittää sinulle toisen kysymyksen.
Miten opettaja sitten voi oppia käyttämään ja soveltamaan ympäristöä?
Teknologian käyttö kehittyy asteittain
Teknologian käyttö kehittyy asteittain eikä se kehity jos perusasiat eivät ole kunnossa ja toimivia. Opetusala on seurannut kiihkeästi teknologian kehittymistä ja ottanut käyttöön teknologisesti erittäin haastavia osia. Todellisuudessa suurin hyöty saadaan teknologiasta joka usein mietitään jo arkipäiväiseksi, eikä siihen kiinnitetä tarpeeksi huomiota. Nimittäin jo pelkästään niin sanotun pilvipalvelun laaja käyttö tuottaa valtavan määrän hyötyjä, kun se tehdään suunnitelmallisesti.
Mitä meidän tulee nyt tehdä?
Luo toimiva tvt-strategia
Meidän tulee luoda TVT-strategia. Eli miten kuntamme kokonaisuudessaan käyttää ja hyödyntää tietotekniikkaa opetuksen tukena pitkällä aikavälillä. Opetusteknologian käyttö vaatii suuria panostuksia ja jos kehitykselle ei haeta selkeää jatkumoa niin kehitys on haastavaa. Samalla strategian laadinta ohjaa miettimään mitä hyötyjä oikeasti panostuksesta saadaan. Strategia luo myös investointien selkeyden ja päätösten selkeyden. Hyvin usein opetusteknologian hankinta päätetään valtuustoissa ja tämä päätäntä vaatii yhteisen hyväksynnän. Yhteinen hyväksyntä saavutetaan sillä, että investointi on suunnitelmallinen, tuottaa hyötyä ja kehittää ympäristöä yhteisesti päätettyyn suuntaan.
Suunnittele, dokumentoi ja testaa opetuksen käytössä oleva teknologinen ympäristö
Meidän tulee suunnitella ja dokumentoida perusympäristö huolellisesti. Sen jälkeen tulee tarkastaa, että se toimii. Mikään ei ole niin turhauttavaa kuin se, että ympäristö joka koulutetaan ja jota pyydetään soveltamaan ei toimi luotettavasti. Perusympäristö tulee kuvata kuntakohtaisesti mutta ottaa huomioon jokainen oppilaitos omana yksikkönään. Jokaisessa oppilaitoksessa on hyviä käytäntöjä joita opetusteknologian tulee tukea, ei rikkoa.
Kouluta opettajille, oppilaille sekä huoltajille teknologinen ympäristö
Perusympäristö ei ole kovin monimutkainen mutta silti se sisältää valtavasti potentiaalia kehittää opetusta ja oppimista. Suunnitellusta perusympäristöstä tulee luoda yksinkertainen kuvaus, säännöt ja ohjeet. Tämä koskee ihan samalla tavalla myös opiskelijoita ja huoltajia. Jokaisen kunnan perusympäristö tarjoaa suuren määrän hyötyjä, joita voidaan käyttää myös oppilaitosten ulkopuolella. Olisi ikävää jos teknologian käyttö tavallaan eristetään johonkin tilaan tai rakennukseen. Teknologia voi hyödyntää oppimista missä vain, paikkariippumattomasti. Suomen oppilaitoksissa on puhuttu opetusteknologiasta erittäin laite vetoisesti. Ikään kuin laite tuottaisi suurimman hyödyn. Minä taas väitän, että ohjelmistot ja verkossa olevat palvelut tuottavat suurimman hyödyn. Laite on vain ikkuna palveluihin. Ja oikein suunniteltuna oppijat ja opettajat voivat käyttää joustavasti useita eri laitteita ja laitetyyppejä tehtävien sekä saatavuuden mukaan. Näin ollen voidaan opetuksen osana käyttää myös omia päätelaitteita.
Seuraa ja kehitä jatkuvasti
Kun perusympäristön sisältö ja käyttö on koulutettu kaikille voidaan myös vaatia sen käyttöä osana opetusta. Näin saadaan esimerkiksi jakaminen, paikkariippumaton ryhmätyö ja monet muut asiat toimimaan aivan uudella tavalla. Lisäksi sähköisten materiaalien käytölle ja sen arkipäiväistymiselle on luotu edellytykset. Nyt tulee siis luoda keinot seurata sitä miten ympäristöä käytetään ja sovelletaan. Näiden, hyvin yksinkertaisten tietojen, avulla voidaan ympäristöä jatkuvasti kehittää ja puuttua teknisiin epäkohtiin sekä jatkokouluttaa. Kehityksen ja kaikkien toimien tulee perustua tietoon eli tiivistettynä tietotekniikkaa tulee johtaa tiedolla mutta opetusta tulee kehittää tunteella.
Tietotekniikka kehittää toimintakulttuuria
Yllä kuvaamani perusympäristön laadinta ja käyttöönotto on järjestelmällistä ja jopa tylsää työtä. Se vain on pakko tehdä, oikotietä ei ole olemassa. Lisäksi se tulee tehdä hyvässä ja avoimessa yhteistyössä jossa kunnan eri osa toimivat yhdessä sekä yhteisen tavoitteen puolesta. Tämän takaa vain toimiva ja oikein laadittu tvt-strategia.
Kun perusympäristö on käyttöönotettu ja sen käyttö on alkanut tapahtuu ihmeitä. Meillä on Suomessa poikkeuksellisen hyvät ja taitavat opettajat. Kun opettaja ymmärtää kokonaisuuden hän alkaa tiedostamattaan kehittää toimintakulttuuria tietoteknisen perusympäristön tarjoamien mahdollisuuksien mukaan. Ja juuri toimintakulttuurin kehittyminen on tavoiteltava asia ja se joka tuottaa todelliset hyödyt opetukseen sekä oppimiseen.