Hyvin laadittu strategia on pohja toimintakulttuurin muutokselle

Sana strategia tuo mieleen monenlaisia mielikuvia. Joillekin se on tärkeä dokumentti, joka ohjaa omaa tekemistä. Toisille strategia on aika ajoin suoritettavaa pakkopullaa joka aiheuttaa lisätyötä. Olipa mielikuva mikä tahansa niin kuitenkin yleisesti ollaan yhtä mieltä siitä että strategia on tärkeä, jos se on laadittu hyvin. Mihin tarpeeseen strategia tarvitaan?

Maailma ja meidän tekemisemme on aina ollut muutoksessa. Jokaisena aikana sanotaan, että maailma muuttuu nopeammin kuin koskaan ennen. Väitän että se on aina muuttunut. Aika ajoin muutos tuntuu ottavan suuremman harppauksen koska siitä keskustellaan tavallista enemmän. Varsinkin silloin, kun muutoksen ohjaamana luodaan uusi laki tai asetus joka ohjaa meidän  päivittäistä elämäämme. Me haluaisimme hallita muutosta.

Tällä hetkellä puhutaan paljon opetuksen muutostarpeesta. Samoin väitetään että opetus ei ole uudistunut pitkään aikaan. Väitän että se on puppua. Meidän opetus ja opettajat ovat uudistuneet hurjasti. Vain se mikä ei ole muuttunut, on opettajien käytössä olevat resurssit. Ne ovat nyt muutoksessa. Minä väitän, että meidän opetuksen ammattikunnassa on enemmän turhautumista siitä, ettei opetusta ole  pystytty uudistamaan. Kyse ei ole niinkään siitä että uudistuksia suoraan vastustetaan. Suomalaiset opettajat aidosti välittävät oppijoista, heidän oppimisesta ja kasvattamisesta. Sen vuoksi huolestuneisuus tulkitaan joskus muutoksen vastukseksi. Viime aikoina kehitystä on tehty pätkittäin eikä sinänsä hyvien hankkeiden vaikutuksia ole saatu vaikutuksiltaan laajoiksi. Mutta turhia ne eivät ole olleet, jokainen niistä on omalta osaltaan kehittänyt opetusta alueellisesti ja jotkut myös valtakunnallisesti.

Strategialla pyritään viemään muutos hallitusti oikeaan suuntaan. Se on toimimaton dokumentti jos se vain kirjataan. Strategia ei saa olla vain ylhäältä annettu ohje jolla siirretään vastuu muutoksesta operatiiviseen portaaseen, opetuksen tapauksessa opettajille. Hyvä strategiatyö on haastavaa ja vaativaa, se vaatii peiliin katsomista. On selvää että johdolta annetaan reunaehtoja joiden kanssa joudutaan toimimaan. Nämä ehdot selvästi esitetyttynä ja perusteltuna kyllä hyväksytään.

Me Edutaidossa jaamme sivistystoimen strategian kahteen osaan. Sivistysjohdon strategia sekä tieto- ja viestintästrategia. Näillä kahdella saadaan aikaan positiivinen muutos koko organisaatioon. Strategiatyötä ohjaavat luonnollisesti kansallinen ja paikallinen opetussuunniltelma. Sivistysjohdon strategia sisältää ne reunaehdot ja raamit joiden mukaan tulee operatiivista työtä suunnitella ja toteuttaa. Sivistysjohdon strategia tulee sisältää myös mittarointiin liittyvät asiat sekä tavoitteet laitettuna aikajänteelle. Tieto- ja viestintästrategia raamittaa muutoksen jonka uusi opetussuunnitelma velvoittaa ja toisaalta peräänkuuluttaa. Suurin osa muutoksista tarvitsee tuekseen muutoksia toimintaympäristöön. Nämä muutokset vaativat usein opettajien täydennyskoulutusta. Loppu on sitten asennetta ja tekemistä, oivaltamista, epäonnistumista ja onnistumisen riemua.

Viittasin aikaisemmin siihen, että muutos on pysyvää. Sitä on tapahtunut aina ja sitä tapahtuu nyt. Kun päätämme muutoksen suunnasta niin pikkuhiljaa oppitiloissa alkaa tapahtua. Itse muutosta ei toteuteta strategialla vaan se vaatii aina ihmisen tekemistä. Se vaatii sitä vaikeinta eli ihmisen toimintakulttuurin muutosta. Toimintakulttuuria ei voi pakottaa muuttumaan, se tapahtuu vain yksilön tekemänä. Näin ainakin Suomessa, jossa luojan kiitos opettajalla on suuri vapaus päättää omasta pedagogiastaan. Strategia on tässä tulkki eri ryhmien ja ajatusten välillä. Hyvä strategia nostaa rajoitteet ja mahdollisuudet esille ja selkeyttää ne. Strategian avulla eri portaiden työ voidaan eheyttää kokonaisuudeksi jonka eteen kaikki tekevät työtä.

Hyvin laadittu strategia on juuri nyt tärkeä. Ei pelkästään sen takia, että opetus ja oppiminen on muutoksessa. Ei pelkästään sen takia, että Suomessa tapahtuvat muutokset muuttavat toimintakenttää. Tärkeintä strategia on ihmisten takia. Kunnilla on sisällään uskomaton muutosvoima jos vain pystymme suuntaamaan kaikkien tekemisen samaan suuntaan ja mittaamaan sen toteutumista. Opetus ja oppiminen on yhä tärkeämpää maailmassa jossa tieto ja osaaminen on uusi öljy. Se tulee olemaan kunnalle kilpailutekijä kun valitaan asuinpaikkaa ja osaltaan varmistaa sen, että myös haja-asutusalueet kehittyvät ja tuottavat liiketoimintaa sekä hyvinvointia.

Hyvän ja yhdistävän strategian aika on nyt. En kaunistele asiaa, strategian tekeminen on kovaa työtä eikä aina miellyttävää. Oikein laadittua strategiaa ei luoda siiloissa vaan se tehdään yhdessä valitulla joukolla. Strategiatyötä on tärkeä ohjata prosessin aikana ja pakottaa yhdessä laadittu lopputulos. Työn aikana jokainen joutuu kohtaamaan oman toiminnan heikkoudet ja vahvuudet. Työn aikana joudumme tai saamme katsoa asiaa toisten näkökulmasta ja pohtimaan omaa toimintaamme siihen peilaten. Strategiatyö on siis organisaationa kasvamista. Yhdenkään kunnan strategiatyö ei ole täysin samanlainen.

Kun valmis strategiatyö dokumentoidaan helposti tulkittavaan muotoon, se palvelee yhteisiä tavoitteita vuosiksi eteenpäin. Kun se on yhdessä tehty ja hyväksytty, joskus jopa vähän omista tavoitteista joustaen, se luo pohjan johtamiselle ja suorittamiselle. Hyvä strategia voidaan jalkauttaa selkeänä infograafina oppijoille ja huoltajille, joiden toiminta korostuu lähitulevaisuudessa. Hyvä strategia on myös dokumentti jonka avulla kenelle tahansa organisaation ulkopuoliselle taholle voidaan kertoa kunnan omista tavoitteista ja keinoista. Se helpottaa kommunikointia ja yhteiskunnallista toimintaa aina poliittista ulottuvuutta myöden.