Kouluverkkouudistus menee ihon alle 

Kouluverkkouudistus tai toisella ja laajemmalla merkityksellä palveluverkkouudistus. Olen saanut kunnian seurata ja osallistua useisiin uudistuksiin eri kunnissa. Yhteenvetona voisi sanoa, että tämä on kunnissa miltei eniten tunteita ja keskustelua herättävä uudistuksen muoto. Lisäksi tässä uudistuksen muodossa on aina erittäin läsnä poliittinen ulottuvuus. Paljon suuria tunteita ja yllättävän vähän faktapohjaista keskustelua. Mitä sitten olen itse oppinut ja havainnoinut palveluverkon uudistamisesta? 

 

Mikä palveluverkkouudistus itse asiassa on? 

Käytän kirjoituksessa termiä palveluverkkouudistus, koska uudistus sisältää monissa kunnissa koulujen lisäksi myös päivähoidon yksiköitä ja uudistus koskee myös usein muutakin kiinteistökantaa kuten liikuntapaikat. 

Palveluverkkouudistus on yksinkertaistettuna resurssien kohdistamista ja järkeistämistä. Suomessa oleva oppilaitosten rakennuskanta alkaa olemaan laajasti saneerauksen tarpeessa ja valitettavan suuri osa kärsii sisäilmaongelmista tai muista rakennusteknisistä ongelmista. Ongelmaksi voidaan myös lukea se, ettei rakennuksen tilat enää palvele muuttuneita käyttövaatimuksia. Palveluverkkouudistuksen lähtökohtia on siis kiinteistöresurssit mutta uudistuksien mukana voidaan tärkeiksi tekijöiksi mainita myös henkilöstöön liittyvät järjestelyt, kunnan tilanne syntyvyyden osalta, muuttovoitto tai tappio, sekä vapaa-ajan ja järjestötoiminnan vaatimukset. 

 

Miksi palveluverkkouudistus on tärkeä, tarpeellinen ja ajankohtainen? 

Edellisessä kappaleessa tuli jo melko hyvin kohdat joiden johdosta tämä tärkeä uudistus on käynnissä, juuri tehty tai tulossa valmisteluun jokaisessa Suomen kunnassa. Tiivistetään vielä eli kiinteistöresurssien kunto, sijainti ja käyttö. Lasten, nuorten ja aikuisopiskelijoiden määrä, sekä sijainti kunnassa. Kunnan taloudellinen tilanne ja talouden sopeutustarve. 

Suomessa ei tätä kirjoitettaessa ole kovinkaan montaa kuntaa jonka tilanne taloudellisesti näyttäisi kovin helpolta. Tilannetta pahentaa pitkän aikavälin näkymä. Väestö vanhenee ja syntyvyys vähenee. Monien kuntien osalta juuri tämä näyttäytyy ongelmana joka asettaa myös investoinnit kyseenalaiseksi. Toisaalta ilman investointeja tavallaan luovutetaan elinvoiman kehityksestä. Suurin yksittäinen tekijä on terveydenhoito jonka kustannukset jatkaa jatkuvaa kasvua. Se on tavallaan ymmärrettävää kun katsotaan ikärakennetta mutta silti kustannukset näyttäisi karkaavan yllätyksellisesti, mutta nyt ei olla ratkaisemassa soten haasteita vaan palveluverkkoa. 

Voidaan siis todeta, että palveluverkkouudistus on tärkeä ja ajankohtainen. Se on asia jota ei voida siirtää vaan se tulee ratkaista. 

 

Mitä tietoja tarvitaan päätännän tueksi? 

Luonnollisesti tämä kirjoitus ei ole kuntakohtainen selonteko, joten on syytä muistaa, että jokaisessa kunnassa on täysin uniikkeja tilanteita jotka tulee huomioida. Yleisellä tasolla voidaan tiivistää, että seuraavat tiedot on ehdottomia päätännän tueksi. Kunnan taloudellinen tilanne, rakennusten kunto ja sijainti, lasten, nuorten, opiskelijoiden määrä

ja kehityksen ennuste, kunnan strategiset lähtökohdat kehitykselle, kuljetukset,  sivistystoimen strategia, kuntalaisten maantieteellinen jakautuminen alueelle, henkilöstön määrä ja ikärakenne. Lisäksi tulee huomioida rakennusten muu käyttö eli vapaa-ajan käyttö. Koulut ovat useiden kuntien ainoita tiloja jotka tarjoavat mahdollisuuksia liikuntaan, harrastuksiin, sekä kansalaisaktivismiin. 

Palveluverkkouudistuksen päätännän valmisteluun kannattaa laittaa kaikki aika mitä on saatavilla ja luoda selkeä, tutkittu ja luotettava materiaali tilanteesta. Materiaali olisi luettavuuden kannalta syytä laatia niin, että tutkittu tieto ja numeraaliset ovat irrallaan johtopäätöksistä ja itse ratkaisuehdotuksesta. Mielipiteiden tai ajatusten esittäminen tulisi jättää pois. Yksi tärkeä seikka poliittisen päätännän tueksi olisi kuntalaisten parissa järjestetty kysely. Kyselyn sisällön laadintaan on syytä kiinnittää erityistä huomiota jotta se ei ohjaa tai tee johtopäätöksiä. Tosin kyselyn on hyvä tuottaa haluttu tulos. Sen takia tärkein kysymys laadinnassa on, “mitä haluamme tällä kyselyllä saavuttaa”. Niin hassulta kuin se välillä tuntuukin ei kannata odottaa kovin suurta määrää vastaajia ja tämä tulee huomioida kun suunnittelee kyselyn saavutettavuutta, vastausaikaa ja viestintää. 

Kaikista näistä tiedoista syntyy se usein tärkein osa koko materiaalia nimittäin vaikuttavuusarviointi. Kun pohjatyö tehdään huolella kustannusvaikutuksia on jopa helppo arvioida mutta veto ja pitovoimien arviointi saattaakin sitten olla haasteellinen mutta tärkeä osa vaikuttavuusarviointia. Näiden muuttujien arviointia auttaa hyvin laaditut ja ajantasaiset strategiat koska ne tarjoaa yhteisesti hyväksytyt kehityksen suunnat ja arvot. 

 

Koulu ei ole enää vain koulu 

Suomessa opetus ja oppilaitokset kehittyvät huimaa vauhtia. Me kaikki olemme kokemusasiantuntijoita koulusta ja opiskelusta koska olemme sitä kaikki tehneet. Niinpä meillä kaikilla on siitä myös mielipide ja välillä se on todella vahva. Vuosien varrella minulle on syntynyt todella kova luottamus sivistystoimen, rehtorien ja opettajien osaamiseen ja omistautumiselle työlle ja oppilaiden tarpeisiin. Pyrin aina muistuttamaan, että antaa ammattilaisten tehdä työnsä ja keskitytään rakentamaan heille mahdollisimman hyvä ja toimiva ympäristö jossa toteuttaa omaa kutsumustaan. Rakennetaan ympäristö heille, eikä omien näkemysten tai ajatusten lähtökohdista. 

Koulu on palaamassa juurilleen. Koulusta tulee jälleen koko alueen keskus joka on auki aamusta iltamyöhään ja tarjoaa lukuisia eri palveluita. Tähän on paljon syitä ei kaikkia ole tarpeen lähteä ruotimaan mutta yksi tärkeimmistä on talous ja tehokkuus. Pieneenkin kuntaan kannattaa enemmin rakentaa suuri ja monitoiminen koulu kuin monta erillistä rakennusta eri käyttötarkoituksiin. Lisäksi opetus on muuttunut huikeasti. Opetuksen tukena käytetään robotiikkaa, tietokoneita, kameroita, musiikin ja elokuvan käsittelyä ja monia muita kalliita laitteita. Lisäksi monessa koulussa on erittäin hyvät kädentaitojen tilat ja kotitalouden tilat. Koulu on siis luontaisesti valtavasti resursseja jotka tarjoavat iltakäyttäjille lukemattomasti mahdollisuuksia. Yksi ehdottomasti tärkein toki on aina liikuntatilat eli sali ja siihen liittyvät tilat. Liikuntatilat on ovat monissa kunnissa korvaamattomia seuroille ja ylipäänsä liikunnan harrastamiselle. Lisäksi monissa kunnissa kouluun yhdistetään neuvola, kirjasto, nuorisotilat ja muita kuntalaisille tärkeitä palveluita. Näin niiden saavutettavuus on hyvä ja koulurakennuksesta syntyy alueen keskus. Se alkaa elämään täysin eri tavalla ja sitä arvostetaan myös aivan eri tavalla. Itse tervehdin tämän hetken kehityssuuntaa suurella ilolla ja odotuksella yhteisöllisyyden kunnianpalautuksesta. 

 

Palveluverkkouudistuksen esittely 

Esittely on vaihe joka tulee suunnitella. Suuri osa esittelystä on viestintää eri tavoin, eri paikoissa ja eri yleisölle. Esittelystä tulisi tehdä tiivis paketti joka aloittaa tavoitetilan esittelyllä. Kun uudistus toteutetaan niin mitä hyötyä kaikki uudistuksesta saa mitä vaikutuksia uudistuksella muuten on. Tässä tulee varoa liian ruusuisia unia vaan esittää faktat faktoina. Jos esittely aloitetaan kaikista eniten ristiriitoja herättävällä osuudella eli mitä toimipisteitä suljetaan niin voimme olla varmoja, että esittely ei etene toivotulla tavalla. Kaikista eniten juuri tuleekin varoa laittamasta eri toimipisteitä vastakkain. Esittelyn tulee keskittyä uudistuksen lopputulokseen ja tarvittaviin toimiin jotta se saavutetaan. 

Mitä enemmän tietoa pystyy tarjoamaan eri kohderyhmille sen helpommaksi itse päätäntä loppujen lopuksi muodostuu. 

 

Sitten se poliittinen vääntö 

Loppujen lopuksi päätöksen tekee valtuusto ja se saattaa olla palveluverkkouudistuksen haasteellisin osa. Mukaan astuu politiikka ja kuten monet tietävät sitä on joskus vaikea järjellä selittää. Suomessa on lukuisia kuntaliitoskuntia ja se aiheuttaa tilanteen jossa kunnalla on monia keskuksia. Rakennettava uusi oppilaitos kaikkine palveluineen määrittelee monia asioita kunnassa joten on ymmärrettävää, että sen sijainti on monelle tärkeä. Ja tämä vaikutus on aina vaikka kyseessä ei olisi kuntaliitoskunta. 

Kaikki ovat lukeneet mielipiteitä palveluverkkouudistuksesta. Mielipiteet ovat hyvin usein voimakkaasti puolesta tai vastaan. Esiin nostetaan hyvin voimakkaasti kunnan tulevaisuutta ja usein jopa manataan lopun alkua. Valitettavasti tähän sortuu hyvin usein kuntapoliitikot yleisön mukana. Poliitikolle palveluverkkouudistus voi tarjota tilaisuuksia nostaa omaa nimeään esille kyseenalaisin keinoin. On todella helppo saada yleisö mukaan laulantaan siitä miten esitelty uudistus on lapsivastainen ja kohtelee kuntalaisia epäarvoisesti. 

On hyvä muistaa koko prosessin ajan miksi uudistusta tehdää ja mitä se tuottaa eli mikä on lopputulos. Sen kautta keskustelu on selkein pitää sellaisena, että sitä vielä joku pystyy seuraamaan. Mutta on myös totta, että jollain kuljetusmatka pidentyy ja harrastuspaikka on kauempana. Sitä harvoin pystyy välttämään, eikä se ole edes tarkoitus vaan kaikille hyvä lopputulos. 

Palveluverkkouudistuksen aikana usein tuntuu, että koululle tai oikeastaan rakennukselle syntyy sielu. Paljon puhutaan siitä, että suuri yksikkö on huono ja se vanha koulu tai päiväkoti oli ihana koska siellä oli niin vähän lapsia. Aina kun päätös on vaikea astuu myös tunteet esiin ja se on normaalia. Tahdotaan tai ei niin opetusta siirtyy yhä suurempiin yksiköihin. Seuraava kehitysaskel aikanaan tulee olemaan etäopetus ja koko koulun sulautuminen osaksi kunnan kokonais palveluverkkoa mutta ei mennä siihen nyt. Kehitystä siis tulee edelleen tapahtumaan, se ei pysähdy koskaan. Isommat yksiköt tarjoavat enemmän mutta vain jos se on suunniteltu oikein. Vertaan usein isompaa opetusyksikköä kerrostaloon. Ei sielläkään asuta samassa tilassa vaan samassa rakennuksessa. Kerrostalossa voi ihmiset elää kymmeniä vuosia tutustumatta toisiinsa, joka on toisaalta myös surullista. Suuremmat opetusyksiköt ei automaattisesti tarkoita meteliä tai levottomuutta vaan mahdollisuuksia luoda sellaiset resurssit joita ei voitaisi luoda jos opetusyksiköitä olisi useita pitkin kuntaa. Teknologian tarve ja osa opetuksessa on kasvanut ja se tulee kasvamaan edelleen. On siis syytä huomioida, että oppilaitoksen irtaimisto aiheuttaa yhä enemmän jatkuvia kustannuksia. Juuri tästä syystä koulun oppimiljöö tulee suunnitella hyvin ja tarpeiden perusteella. Tätä minäkin teen päivittäin eri kuntien toimeksiannosta. Kun oppimiljöö on suunniteltu hyvin niin tarvittava irtaimisto on selvillä ja kunta voi helposti ja perustellusti siirtyä sykliseen hankintakulttuuriin joka ratkaisee jatkuvien ja yllättävien investointien osalta monet ongelmat. Muuallakin kuin opetuksessa. 

Kiistatta opetus ja opetuksen toimipisteet ovat kunnan miltei tärkein yksittäinen toiminto. Palveluverkkouudistuksen suunnittelu ja läpivienti ei ole rakettitiedettä vaan kovaa ja järjestelmällistä työtä. Usein sen suurin haaste on aika. Ajan puute estää riittävän perusteellisen valmistelun laadinnan. Juuri tämän takia Edutaito on perustettu. Palvelemaan kuntia ja auttamaan suunnittelussa, sekä valmisteluissa jotta ammattilaisten olisi paras toteuttaa työtään, resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön ja kunnan veto ja pitovoima kasvaa.