Tykki vai näyttö opetustilan näyttölaitteeksi? 

Uusia oppilaitoksia rakennetaan ja vanhoja varustetaan vastaamaan tämän päivän tarpeita. Sinänsä oppitilassa eli luokassa tarvittava teknologia ei ole monimutkaista tai edes kovin laajaa. Tilan sydän ja tärkein asia, teknologian osalta, on laite jolla näytetään kuvaa ja ääntä. Yleisesti vaihtoehtoja on kaksi. Tykki eli projektori tai näyttö. Näytöt on jo jokin aika sitten vallannut projektorin paikan mutta miksi ja mitä valinnassa tulisi ottaa huomioon? Miten saada tila toimimaan kokonaisuutena ja niin, että tila on muuntojoustava? Käydään perusasiat tiivistetysti läpi. 

 

Näytöt valtaavat tilat 

Näyttöjen suosio kasvaa jatkuvasti ja yleisesti projektoreita käytetään enää vain isoissa tiloissa, kuten liikuntasaleissa tai vastaavissa. Laajan kuvapinnan tuottamisessa projektori edelleen pitää pintansa mutta näillä projektoreilla ei ole juurikaan tekemistä niiden laitteiden kanssa joita olemme tottuneet näkemään oppitiloissa. Projektorit on huomattavasti valotehoisempia, suurempia, kalliimpia ja linssit ovat hyvinkin erilaisia. Tosin niin sanottu videoseinä ajaa ihan juuri kustannuksellisesti ja toiminnallisesti tässäkin käytössä ohi. Lisäksi parin vuoden sisään myös LED-seinien hinnat laskevat tasolle jossa tämä teknologia tulee ohittamaan projektorit ja videoseinät. En mene kovin syvälle yksityiskohtaisiin teknologisiin tietoihin mutta videoseinä on useista eri näytöistä koottu kokonaisuus ja LED- seinä taas perustuu LED-valodiodeihin eli jälkimmäinen ei ole sinänsä perinteinen näyttö. sen vielä totean, että tulevaisuudessa miltei kaikki suuret pinnat tullaan toteuttamaan juuri LED-teknologian avulla. 

Takaisin tähän päivään. Miksi sitten näytöt valtaavat oppitiloja ja mitä tulisi huomioida? Luettelen niitä eriteltynä alle jotta tämä teksti pysyy luettavana ja yksinkertaisena. 

Kesto, näytöissä ei liikkuvia osia joten näyttöjen kesto käytössä on erinomainen. Yleisesti takuu alkaa olemaan viisi vuotta ja jopa kahdeksan vuoden takuita on olemassa, riippuen valmistajasta. Tosin takuissa on rajoituksia jotka kannattaa ottaa huomioon vertailussa. 

Valoteho, näyttöä voidaan käyttää vaikka ikkunan vieressä ja kuva säilyy katsottavana. Näyttöjen valoteho kyllä vähenee kulutuksen mukaan mutta silti se on omaa luokkaansa. 

Liikuteltavuus, ainakin meidän suunnittelun jäljiltä näytöt on yleisesti liikuteltavalla telineellä. Se mahdollistaa näytön liikuteltavuuden aina haluttuun paikkaan joten tila toteuttaa tämänkin osalta muuntojoustavuuden periaatteita. Lisäksi yleensä tässä
luodaan säästöjä koska painavien näyttöjen kiinnitys seinään ei ole välttämättä yksinkertainen asia. Yksi merkittävä asia on seinäpintojen vähäisyys. Kohteissa on yleisesti paljon ikkunapintaa ja loput seinäpinnat tarvitaan töiden ripustukseen ja/tai tussitauluksi. 

Näytön liikuteltava teline, on jotain asioita mitä tulee valinnoissa ottaa huomioon. Teline tulee olla sellainen, ettei se kaadu herkästi ja on suunniteltu kantamaan suuria painoja. Lisäksi sähkösäätö näytön korkeudelle on hyvä jotta näyttö voidaan helposti nostaa tai laskea työskentelyn mukaan. Esimerkiksi videoiden aikana näytön on hyvä olla ylhäällä kun taas siihen kirjoitettaessa se on hyvä olla sillä korkeudella kuin käyttäjien pituus edellyttää. Lisäksi näytöt ovat niin suuria, että näyttöä ei saada työnnettyä tilasta ulos ilman koko asennuksen
purkua, jos sitä ei saada laskettua. Sähkösäädön avulla kaikki mukauttaminen on nopeaa ja helppoa. Lisäksi telineessä tulisi huomioida kaiuttimien kiinnitys, sekä mahdolliset laskutasot esimerkiksi tietokoneelle tai dokumenttikameralle.  Oikein valittu teline ei vie lattiapintaa, eikä jalat ole tiellä. 

Kosketus, yleisesti oppitiloihin valitaan kosketusnäyttöjä. Kosketusnäytön avulla voidaan ohjata täysin näyttöön mahdollisesti liitettyä tietokonetta eli opettaja tai oppilas voi työskennellä vain näytöllä. Kosketus toimii niin, että näytön pinnalla on valoverkko joka tunnistaa asian tai esineen ja sitä kautta näyttö ottaa komentoja vastaan. Näytön pinta on siis lasia ja se toimii samalla myös suojana itse herkälle
näytölle. Yhtään rikkoutunutta lasipintaa ei ole tullut koko historian aikana vastaan,  joten kosketusnäyttö on kestävä juuri tuon lasipinnan johdosta. Se on myös pyyhittävä joten se on helppo pitää puhtaana. Kannattaa toki valita oikeat aineet. Sellainen  joka ei valu ja joka desinfioi pinnan samalla. 

Näytössä oleva äly, useat opetukseen suunnattuja näyttöratkaisuja kehittävät ja markkinoivat tahot käyttävät myynnin perusteena näytössä olevia ohjelmia. Usein näytössä on sisäänrakennettu Android eli käyttölogiikka on monille tuttua ja käyttö on alusta asti sujuvaa. Omissa suunnitteluissa usein emme käytä laajasti näytöissä olevia palveluita vaan keskitymme tuomaan valitun pilvipalvelun ohjelmistot käyttöön eri laitteille. Tämä mahdollistaa sen, että tallennus, ryhmätyö ja moni muu nykyaikaisista työtavoista mahdollistuu
ja opeteltavia ympäristöjä on vähän. Samalla vähenee myös laite- ja valmistaja riippuvuus. Yleisesti ajatellen näytön tärkein ja kallein osa on paneeli joka tuottaa kuvan. 

Langaton liitettävyys, suuressa osassa opetukseen suunnatuissa kosketusnäytöissä on olemassa valmiina mahdollisuus siirtää laitteiden kuvaa langattomasti. Yleisesti valmiina on mahdollisuus yleisimmille laitteille mutta jos langattomuutta tarvitsee niin tuetut laitteet tulee tarkistaa. Yleensä yhteys muodostetaan erillisen sovelluksen kautta eli vaatii latauksen ja asennuksen laitteelle. Sellaista langatonta kuvansiirto jossa laitetta vaihdetaan nopeasti emme ole yleensä suositellut. Jos on tarpeen näyttää opiskelijoiden töitä niin yleensä suosimme toimintamallia jossa työ jaetaan ja opettaja jakaa jaetun työn omalta laitteelta. Tämä opettaa myös jakamista ja pilvipalvelun sujuvaa käyttöä. 

Dokumenttikamera, vaikka tämä ei suoraan liity näyttöön niin silti tämä nousee aina keskustelun aiheeksi eli tulee huomioida opettajien työn takia. Dokumentti-kamera oli aikanaan laite joka yhdisti kaiken ääni- ja kuvaliikenteen. Enää sitä toimintoa ei dokumenttikamerasta tarvita koska näyttö tekee jaot. Sen takia dokumenttikameran saa kooltaan sellaiseksi, että se kulkee vaikka opettajan mukana tilasta tilaan. Dokumenttikamera voi siis olla henkilökohtainen. Pienestä koosta huolimatta kuva on hyvä ja käyttö on helppoa. Dokumenttikamera voidaan kytkeä suoraan näyttöön USB-kaapelilla tai sitten ottaa yhteys henkilökohtaisen laitteen kautta ja kytkeä dokumenttikamera siihen. On tarpeesta kiinni millainen kytkentätapa kannattaa valita. 

Ääni, yleensä näytöissä on omat sisäänrakennetut kaiuttimet mutta ne eivät ole välttämättä kovin laadukkaita. Laatu ei niin tule esiin musiikissa vaan puheessa. Esimerkiksi vieraita kieliä kuunnellessa. Sen takia hyvin usein liitetään näytön sivuun laadukkaat ja puhetta hyvin toistavat kaiuttimet. Samalla saadaan yhä parempi ääni myös videoiden katseluun ja musiikin kuunteluun. Usein tässä on se tilanne, että pienemmällä äänenvoimakkuudella saavutetaan selkeämpi erotettavuus ja oppitilan äänimaailman rauhallisuus. 

Liikuteltavalla näytöllä on siis paljon hyötyjä verrattuna projektoreihin. Hankintahinta on yleensä suurempi mutta käyttöaika pidempi joten usein kokonaishinta pidemmälle ajalle on edullisempi. Käytettävyys ja varsinkin muuntojoustavuus on sitten täysin eri luokkaa kun kiinteästi asennetulla projektorilla. Ehdottomasti hyödyllisin asia jota liikuteltavalla näytöllä saavutetaan on muuntojoustavuus ja se, että näyttötelineen mukana liikkuu kaikki tarvittava. Muuntojoustavuuden ansioista opetuksen suuntaa voidaan vaihtaa, näyttö voi toimia vaikka tilanjakajana tai kaikki näytöt voidaan vielä juhlasaliin tarvittaessa. Liikuteltava näyttö on ehdoton avautuvissa tiloissa joissa tilojen jakoa muutetaan nopeasti. 

Tässä lyhyesti hivenen projektorien ja näyttöjen eroista, sekä joitakin yksityiskohtia joita kannattaa ottaa huomioon. Paljon on vielä yksityiskohtia jotta eri osat muodostavat kokonaisuuden mutta niistä lisää myöhemmin. Jos sinulle nousi jokin kysyttävä asia esille niin ole meihin yhteydessä.